j.r. ward: rakastaja – vihdoinkin

jo pitkän aikaa mustan tikarin veljeskunta -sarjassa on seurattu sivusta blayn ja qhuinnin ystävyyttä ja orastavaa rakkautta, mutta nyt pojat saavat oman kirjansa ja tarinansa kerrottua.

kirja on on sarjan kymmenes ja se alkaa näkyä. onneksi henkilökaartia on kasvatettu parilla salaperäisellä tyypillä (jotka todennäköisesti paljastuvat pliisuiksi, rakastuvat toisiinsa ja elävät elämänsä onnellisina loppuun asti) ja vampyyriyhteisön kuohunta on saanut uusia piirteitä. juonittelusta ei siis ole pulaa. mutta nuoren, yksipuolisen rakkauden tuska ja vähentynyt väkivalta vähän pilasi lukukokemusta. ja jos edellisen kirjan loppu oli siirappia niin tämä oli sitä sokerikuorrutuksella..

Mainokset

j.r. ward: mustan tikarin veljeskunta – sisäpiirin tietoa

veljeskunnan fanina tätä kirjaa ei voinut jättää väliin. mukana on zsadistista kertova pienoisromaani, jokunen novelli ja tarina, veljesten ”haastattelut”, kirjoista poisjääneitä kohtauksia, katkelmia keskustelupalstalta ja kirjailijan neuvoja oman teoksen julkaisusta haaveileville. ward on kirjoittanut sisäpiirin tietonsa kuudennen romaanin jälkeen, mutta kirja julkaistiin suomeksi vasta nyt kun kymmenen kirjaa on käännetty.

kirjan sisältämät, ennenjulkaisemattomat tarinat ja katkelmat olivat kirjan parasta antia, erityisesti ”wrath ja kirjeveitsi”. muutoin opus ei antanut kauheasti mitään uutta. fanien keskustelupalstalle kirjoittamia pätkiä en jaksanut edes lukea. kannattaa kuitenkin tutustua tähän, jos ei muuten niin lievittämään vieroitusoireita odotellessa seuraavaa sarjan osaa..

kesän luettuja..

jäänyt jokunen kirja bloggaamatta..

sergei lukjanenko & vladimir vasiljev: päiväpartio

jatkoa yöpartiolle. moderniin moskovaan sijoittuvan fantasiasarjan toinen osa, joka kertoo valon ja pimeyden ikuisesta tasapainon etsimisestä. pimeyden noita alisa uhraa taistelutilanteessa itsestään niin paljon että lähes kuolee. hänet lähetetään keräämään voimia ukrainaan nuorisoleirille. leirillä hän kohtaa valon palvelijan igorin ja tietämättä toistensa taustoista, pari rakastuu. tapahtumat heidän välillä riistäytyvät käsistä ja vaikuttavat paljon laajemmalle kuin olisi voinut odottaa.

loistavaa, modernia fantasiaa. mukaan oli päässyt myös venäjän pieni naapurimaa suomi ja muutama suomalainen. odotan kolmatta osaa kovasti.

jennifer egan: sydäntorni

ray on vankilassa ja alkaa kertoa kirjoitusterapiaryhmässä tarinaa dannysta, joka matkaa serkkunsa ja lapsuudenystävänsä howardin luo itä-eurooppaan, pieneen kaupunkiin, jota ei löydy edes kartalta, auttamaan tätä projektissa missä hän muovaa vanhasta linnasta hotellia. ryhmäläiset ovat vakuuttuneet rayn käyttävän omia kokemuksiaan apuna tarinan juonenkäänteissä.

kertomus dannysta on hämmentävä ja koskettavakin, samoin rayn suhde ryhmän ohjaajaan. sopivasti omituinen tarina kauhuelementeillä varustettuna.

justina robson: aitoa peliä

kirja aloittaa kvanttipainovoima-sarjan. kvanttiräjähdyksen ansiosta rinnakkaistodellisuudet koskettavat toisiaan ja haltiat, demonit, elementaalit, keijut ja ihmiset pystyvät matkaamaan todellisuudesta toiseen ja olemaan kontaktissa keskenään. lila on kyborgi, joka vältti kuoleman ja suostui muokattavaksi taistelukoneeksi. hän saa tehtävän toimia haltiarocktähti zalin henkivartijana tämän saatua uhkauskirjeitä. heidän välilleen syntyy peli, jonka häviäjää odottaa synkeä tulevaisuus. zalin saamat viestit eivät ole häiriintyneen fanin aikaansaannosta vaan liittyvät haltioiden keskinäiseen valtataisteluun ja lila tulee repäistyksi mukaan.

ihanaa scifi-/fantsuhömppää. kirjan haltiat eivät pidäkään tolkien-viittauksista, mutta siitä huolimatta heidän nimistössään näkyy tolkienin vaikutus. tässä kirjassa keskityttiin enemmän haltioihin, toivon että jatko-osissa myös muut kummajaiset pääsevät esille. oikein viihdyttävä, aivoton, pikaluettava opus.

charlaine harris: samaa verta

samaaverta

sookie selvisi hengissä keijusodasta, joskin arpien kera. vampyyrien esimerkkiä noudattaen myös ihmissudet ja muodonmuuttajat ovat tulleet kaapista, ja siitä aiheutuu ongemia ryhmien sisällä eikä valtaväestökään osaa sulattaa uutista kunnolla. sookien henkilökohtaisena riesana on häntä vainoava keiju ja ericin luoja uuden luomuksensa kanssa.

ah, hömppää taas. eric oli tässä kirjassa aika laimea. silmittömästi rakastunut ja hellä vampyyri ei vain toimi. uutta kirjaa ja true bloodin kautta odotellessa..

hannele mikaela taivassalo: nälkä

jorunn omakosto palaa helsinkiin. hän on asunut kaupungeissa ympäri euroopan jo kahdensadan vuoden ajan, mutta nyt hänen on aika palata. hänellä on tehtävänään toimittaa von b:n suvun kirous. samalla häntä vetää puoleensa muukalainen, jota hän etsii lakkaamatta.

kuinka elää yksin ja ahnehtien muiden elämää. varoa jäämästä kiinni, varoa koko ajan saattamasta ketään sen jäljille mitä on. kaivata jotain, etsiä jotain.

jorunn on pitkä, hoikka, kalpea, mustahiuksinen nainen, vampyyrin prototyyppi siinäkin suhteessa. taivassalo on sekoittanut jorunnin myös osaksi historiallisia tapahtumia. tarina hyppii ajasta ja persoonasta toiseen, mutta silti sitä on helppo seurata. kieli on kaunista ja tunteet heräävät eloon. vampyyrifriikin pakkolukemistoa.

sergei lukjanenko: yöpartio

eräs työkaveri kehui tämän kirjan lähes maasta taivaisiin, joten pitihän se lukea.

ihmisten keskuudessa liikkuu vampyyreitä, ihmissusia, velhoja, noitia: muita. jossain vaiheessa muut valitsevat puolensa, joko pimeän tai valon. he voivat siirtyä myös hämärään, mikä on tila ja maailma tavallisten ihmisten saavuttamattomissa. anton kuuluu yöpartioon, joka valon osalta valvoo hyvän ja pahan tasapainoa. pimeän puolella vastaavaa toimintaa suorittaa päiväpartio. ollessaan suorittamassa partiotehtävää, anton huomaa metrossa naisen, jonka ylle on langetettu voimallinen kirous. kohtaamisen ansiosta anton joutuu mukaan tapahtumaketjuun, jonka lopputuloksena on jotain paljon suurempaa kuin mitä alunperin uskalsi edes ajatella.

yöpartio on ensimmäinen osa tätä viisiosaista sarjaa. siitä on tehty myös elokuva, jonka olen joskus nähnyt, mutta en muistanut siitä juurikaan mitään, ainakaan se ei häirinnyt kirjan lukemista. jatko-osa päiväpartio on jo suomennettu. loput kolme toivottavasti tulevat samaa, ripeää tahtia luettaviksi.

 

luettua ja värkättyä..

johanna sinisalon salattuja voimia tuli luettua. ja alkoi kutkuttamaan ajatus pitkästä vaelluksesta. mutta lienen liian mukavuudenhaluinen että lähtisin kovin monen kuukauden.. viikon.. päivänkään vaellukselle.

kaisa lekan expedition no 3 -sarjis islannin ympäri pyöräilystä (onko tuo yhdyssana?) oli myös mielenkiintoista luettavaa. tuli ikävä sinne takaisin.

ja viimeisin lopetettu kirja on j.r. wardin uudestisyntynyt rakastaja. tohrmentin tarina tempaisi mukaansa. seuraavan osan tapahtumia ennakoitiin siihen malliin että en tiedä maltanko odottaa suomennosta.. näihin tulee HIMO:

olen järjestellyt ompelutavaroita pakkeihin ja laatikoihin ja kaappiin ja osan roskiinkin. vieläkään ei kaikki ole paikoillaan. ehkä tämä tästä pikkuhiljaa. sain tänään mahdutettua ompelukoneet kaappiin ja todennäköisesti kaivan ne huomenna taas takaisin esille.. turhapa niitä on vissiin tästä pöydältä pois edes pakata. kaikennäköisiä ideoita on tarttunut mieleen ympäri nettiä, katsotaan tuleeko niistä mitään toteutettua..