Kööpenhamina

Kävimme muutaman päivän reissun Kööpenhaminassa. Kummallekaan kaupunki ei ollut ennestään tuttu, ja se olikin se syy miksi tähän matkakohteeseen päädyimme. Olimme perillä viisi päivää, vähempikin olisi riittänyt, tai sitten löysempi tahti, mutta tulipahan nähtyä kaikenlaista.

Ensimmäisenä iltana kävimme tutkailemassa Tivolin. Yhteenkään kieputtimeen emme lähteneet, mutta nähtävää oli silti ihan mukavasti. Lasten ja nuorison kanssa matkaaville ihan ehdoton kohde.

Linnoissa ja palatseissa emme käyneet, vaikka niihinkin olisi ollut mahdollista päästä. Sen sijaan törmäsimme vahingossa Lääketieteelliseen museoon. Tiesimme kyllä että Kööpenhaminassa sellainen on ja se pitikin etsiä käyntikohteeksi, mutta kun sattumalta kävelimme sen ohi liikkuessamme Amelienborgissa, piipahdimme sisään. Museon mielenkiintoisin osa oli ehdottomasti The Body Collected -näyttely, mikä sisältää säilöttyjä ihmisjäänteitä, mm. siamilaisia kaksosia ja erilaisten sairauksien aiheuttamia vääristymiä ja vammoja.

2016_07_15_015

Toinen mielenkiintoinen museo oli Tanskan Kansallismuseo. Esillä oli Tanskan historia esihistoriasta viikinkiaikojen kautta nykypäivään. Kansallismuseossa vierähti pari tuntia, ja enemmänkin sinne olisi aikaa saanut käytettyä, mutta sulkemisajan häämöttäessä piti katseltavaa vähän valikoida.

2016_07_17_016

Kävimme myös tervehtimässä Pientä Merenneitoa ja hänen luojaansa H.C. Andersenia. Ihan vain siksi koska olimme paikalla. Ripley’s Believe It Or Not -museo oli sopivasti Hard Rock Cafen vieressä, ja sen yhteydessä oli näyttely H.C. Andersenin maailmasta, saimme siis samalla reissulla tutustuttavaksi kummia juttuja ja satuja. Nämä ovat myös hyviä vinkkejä käytäväksi jos vähänkin lapsettaa, vaikka lapsia ei mukana olisikaan.

2016_07_15_009

2016_07_15_020

Perinteisten ketjukauppojen lisäksi kaupungissa oli onneksi myös tuntemattomampia putiikeita ja kirpputoreja ja pari rokkivaatekauppaakin. Näistä paras oli Black No 1 ja sen naapurista löytyi vielä Sex Beat Records.. ”Pakollisten” Hard Rock Cafe -paitojen lisäksi tuli ostettua mm. muutama kirpputorilöytövaate sekä yksi korppisormus joka takertui sormeeni Galleri Asdis -nimisestä korukaupasta..

Baarejakin löytyi. Mukavimmat olivat Voodoo Lounge, joka näyttää mainostavan itseään Tanskan pimeimpänä rockpubina, rockbaari Zeppelin ja erittäin viihtyisä irkkupubi Shamrock Inn. Mielenkiintoisin paikka oli kuitenkin The Log Lady Cafe. Piipahdimme teelle ja kahville, ja olimme ainoat asiakkaat. Tanskassa oli kuulemma lomakausi ja siksi kahvila/kuppila oli niin hiljainen. En saanut lupaa ottaa kuvia mutta Googlen kuvahaulla löytyy jotain kuvia sisustuksestakin. Kahvila ei kuulemma varsinaisesti liity Twin Peaksiin, mutta myös sisustuksessa oli hyvinkin paljon twinpeaksmaista fiilistä.

Nälkäänkään emme kuolleet koska vegaanista ruokaa löytyi kun tiesi mistä haki ja osasi kysyä. Myös raakaruokaa oli tarjolla useammassa ravintolassa, mm. Halifaxin vegeburgeri ja RizRazin vegaaninen buffet olivat kunnon nälänpoistajia. Toisaalta hienostelimme SimplyRaw’ssa ja Hafniassa. Jäimme kuitenkin ilman smørrebrødiä, koska niitä ei vegaanisina tullut vastaan. Puistoja kaupungissa on useita, ja viimeisenä aamuna haimmekin aamupalan 42Raw’sta mukaan ja menimme nauttimaan sen Rosenborgin linnan puutarhaan. Tämän jälkeen kävimme vielä katsastamassa Nyhavnin. Turisteja riitti haitaksi asti, mutta kävelykatu oli sen verran idyllinen paikka että sen kesti.

Ihan heti ei tee mieli palata Köpikseen, mutta luulenpa että ohikulkumatkalla tai jostain muusta syystä voi tässäkin kaupungissa vielä viettää päivän tai pari. Käymättä jäi vielä ainakin Luonnontieteellinen museo ja rokkiklubi High Voltage..

Suosittelemme piipahtamaan Kööpenhaminassa, erityisesti ellei siellä ole vielä tullut käytyä.

13774427_1208806779182754_1156819267_n

Mainokset

Oskun panta

Kävin jokunen viikko sitten Shaman Artsin Altti Veteläisen neulan alla. Varasin ajan jo kuukausia sitten ja ideana oli ottaa tatuointi, jonka aiheena olisi Osku. Pyörittelin mielessäni tassuja ja nassuja ja ties mitä, mutta mikään idea ei tuntunut oikein omalta. Fotorealistinen potretti pyöri mielessä pisimpään, mutta en vain osannut kuvitella sitä käsivarteeni yrityksistä huolimatta, joten sekin ajatus tuli hylättyä siitäkin huolimatta että Altti olisi saanut Oskun elämään ikuisesti ihollani.

Lopulta sain ahaa-elämyksen. Yritin googletella referenssikuvia, mutta en löytänyt oikeastaan yhtään. Tiesin olevani oikeilla jäljillä. Niinpä kuvasin Oskun pannan ja lähetin kuvat Altille.

Eräänä huhtikuisena päivänä istahdin tuoliin ja kuunneltuani useamman tunnin monotonista surinaa, kuva oli valmis. Kun näin lopputuloksen, minusta tuntui siltä kuin panta olisi ollut käsivarteni ympärillä aina.

Hyvinkin monella ensimmäinen reaktio on ”Vyö?”, mutta tämä on niitä juttuja, joita kenenkään muun ei edes tarvitse tajuta kuin minun. Osku on minun voimaeläimeni.

Tämä oli hieman hankala kuvattava, yritän joskus uudestaan tai pyydän jonkun muun sen tekemään..

2016_05_07_014

kämppä

vihdoin sai kämpän valmiiksi, ainakin melkein. nyt on oikea sänky paikoillaan, taulut seinillä, turhan roinat viety ullakolle ja enimmäkseen siistiä.. ei mennyt edes vuotta siinä hommassa. ja juuri kun on saanut tämän asunnon järjestykseen, haaveilen jo uudesta, ihan omasta..

makkari

keittiö

olkkari

kylppäri

kesä!

huomasin että muutosta on tasan kaksi kuukautta. tuntuu kuin siitä olisi pieni ikuisuus. kesäkin tuli. täysillä. juhannus tuli vietettyä pk-seudulla. pääsin vihdoin käymään suomenlinnassa, minne olen halunnut jo pidemmän aikaa. pitkin ja poikin vaellellessa kennollekin tarttui pitkästä aikaa valokuvia, eikä vain räpsyjä.

porkkalanniemeenkin päädyttiin grillailemaan ja katselemaan maisemia. ja löytämään yksi geokätkö. niitä pitää metsästää tänä kesänä enemmänkin..

reilu viikko lomaan.. eikä sitä tule vietettyä kotinurkissa, tai edes lähelläkään oulua..

hetki hautausmaalla

kävin eräs sunnuntai oulun hautausmaalla. olen asunut keskustassa pitkän aikaa ja lähistöllä vielä pidempään, mutta koskaan ei aikaisemmin ole tullut käytyä tuolla. nyt otin fillarin alleni ja ajelin paikalle. oulun hautausmaa on kaunis. hieman surullinen, mutta lohdullinen. kuljeskelin aikani ympäriinsä kuvaillen ja istuskelin puun alla seuraillen oravia niin kauan että alkoi palella. hyvä paikka rauhoittua.

kaikki kuvat

kierrätystakki

tuolta karvanaamalta jäi käyttämättömäksi haltin maastopuku. housut pienentelin jo itselleni koiranulkoilutuspöksyiksi, ovat ihan täydelliset. takin tungin kaappiin odottamaan aikaa parempaa. se aika tuli, kun selailin varustelekaa ja katselin kivannäköisiä maastotakkeja, ja muistin sen, mikä oli siellä kaapissa. takki esille ja nuken päälle ja tuumailemaan.

liian isohan tuo on, kokoa 48 tai 50 tai jotain. siispä näytin sille vähän saksia. hihat irti!

vähän sovittelua ja sivusaumoihin kavennukset. sitten leikkelyä ja hihat takaisin kiinni..

takin etupuolen kanssa ei jaksa säätää, siellä kun on noita taskuja tiellä, mutta selkään pitää väsätä muotolaskoksia että istuu paremmin päälle.

mutta ne laskokset näyttivät ihan tylsiltä.. siispä vähän tuumailua nauhan ja d-renkaiden kanssa..

ja tämä on lopputulos. tulipa käyttöä vanhalle kengännauhallekin samaisen karvanaaman roskiinmenneistä mettäkengistä.

takki pääsi tänään neitsytmatkalle, hyvin onnistuu fillarointi ja kaupunkitallustelu, eikä tämä tihkusateesta säikähdä.

mutta tarvitsisiko tuo vielä jotain?