osku

11 vuotta osku oli ja pysyi ja rakasti ja oli rakastettu. auttoi kun tuntui pahalta. aiheutti niin paljon hyvää oloa että se riittää loppuelämäksi. mutta lopulta nivelrikko vei voiton. koiran kuuluu saada liikkua ja huonoilla jaloilla se ei onnistu. osku sai nukahtaa viereeni rauhassa tuntien olevansa turvassa.

maailman tärkein on nyt poissa, mutta ei unohdettu. vaikka osku ei enää täällä olekaan, aistin sen aina välillä, kuulen, tunnen että se on lähellä.

2013_09_10_028

Mainokset

paluu arkeen..

kesäloma meni, onneksi kesä ei ihan vielä mennyt. vietin suurimman osan lomastani pääkaupungissa, vaikka sain tehtyä harharetken joensuuhun ja ilosaarirockiin. shoppailua, koirailua, kätköilyä, rentoilua, ihan vain olemista..


lily, kirppu


sigur rós


utelias riikinkukko korkeasaaressa


korkeasaaren kissoja

palattuani sain oskun heti samantien takaisin viettämään city-koiran elämää. olisin ihan hukassa ilman tuota köntystä, karvatassua, töpselinokkaa, jääräpäätä..

viimeisen lomapäivän käytin kirpputorilla törsäämiseen. kaiken muun tarpeellisen lisäksi löysin karttapallon, mistä olen haaveillut jo kauan. vanhempikin olisi kelvannut, tämä lienee jostain 80-luvulta.

reilu viikko töitä takana ja nyt vasta alan pikkuhiljaa saamaan hommista otetta. ajatukset juoksevat jossain ihan muualla eikä niitä meinaa aina saada edes järjestykseen. monta asiaa kesken, ja suurimpaan osaan en pysty edes itse vaikuttamaan. moni asia voisi ahdistaa jos vain antaisin sen tapahtua, mutta haluan käyttää energiani johonkin muuhun kuin vittuuntuneena olemiseen.

en olisi uskonut että nauttisin yksin asumisesta näin kovasti, vaikka siitä joskus olen hankalina aikoina haaveillutkin. välillä toivon että joskus olisi mahdollista jakaa elämänsä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa on hyvä olla. vielä se ei ole mahdollista.

vaikka enhän minä täällä yksin ole. täällä on osku <3

osku

oskulla oli eilen hankalaa. toiselle kyljelle ei voi köllähtää, ja takakoivet eivät pysy muun koiran tahdissa. onneksi saatiin aika eläinlääkäriin ja vietiin osku näytille. mukaan saatiin kipulääkekuuri. eläinlääkäri ei puolella sanallakaan vihjannut että olisiko oskun jo aika päästä pois. pää toimii, maha toimii, nenä toimii, silmät toimii, jalat eivät vaan toimi niin kuin ennen, kiitos nivelrikon.

enkä minä olisi vielä edes valmis luopumaan tuosta kakkatassusta. en vaikka jäljelle jäisikin vielä aapo. enkä minä osaa selittää edes miksi. ehkä se on niin suuri osa minua. kyllä koiraan voi kiintyä niin kovasti. vaikka tiedänhän minä että osku on jo vanhus, eikä sen elinaikaa vuosissa enää mitata. sen elinaika mitataan hännänheilutushetkissä ja lenkkipäivissä ja tuhinatunneissa.

kesäloma

päästiin islannista poiskin. kiertoajelulla ei nähty hirveästi maisemia sumun vuoksi, mutta parit upeat vesiputoukset kuitenkin. eikä sieltä voinut lähteä pois ilman islantilaista villapaitaa.

kotimatkalla oulun kone oli 2,5 tuntia myöhässä jonkun vuotavan letkun takia. eräs tuttu oli saattamassa poikaansa koneeseen ja oli seurannut koneenkorjausta. mies oli maannut puutarhatuolissa ja tuijotellut vuoroin moottoria, vuoroin jotain kirjaa, ilmeisesti korjausopasta. myös koneen ohjaamon ikkunalla oli näkynyt kirja poikineen. tämä antaa todella luotettavan kuvan.. kone pysyi kuitenkin ouluun asti ilmassa ja laskeutuikin ihan nätisti. kotona odotti arskanpaistetta ja leikattavaa nurmikkoa, ja hoitolassa kaksi väsynyttä koiraa.

toinen lomaviikko meni tehden ei mitään. ehkä minä vähän jotain yritin, sain siivottua ainakin roskiinmeneviä sukkia ja alusvaatteita pois vaatekaapista. ei se siihen pursuiluun kyllä auttanut yhtään..

sapkowskin haltiain verta luin ennen reissua. ensimmäinen noituri-kirja missä koko kirja oli yhtä ja samaa tarinaa. odotan tälle taas jatkoa, tahdon tietää mitä cirille tapahtuu.. pari harrisin sookie-kirjaa on tullut myös ahmittua. ja peter høegin lumen taju, mistä ei oikein täysin auennut miksi sitä on niin kovin kehuttu.. ehkä se oli liian realistinen, kuitenkin. nyt on meneillään ransom riggsin neiti peregrinen koti eriskummallisille lapsille. oikein mukavaa luettavaa..

vietin muutaman päivän marjapensaissa nyppien mustaviinimarjoja. tällä hetkellä liedellä muhii ensimmäinen satsi mehua valmistumassa. karviaisiakin tulee enemmän kuin viime vuonna, silloin niitä tuli yksi. nyt pensaassa näyttäisi olevan jokunen enemmänkin. ja aronioista voisi myös tehdä jotain mehunkaltaista tuotetta. jos saisi pidettyä itsensä mehuissa ensi talven. jokusen puolukan voisi käydä hakemassa niin voisi ne parit marjapuurot tehdä..

hain ennen lomaa kotikotoa pois taas vähän teinijuttuja. löytyi mm. mapillinen hanoi rocks -aiheisia lehtileikkeitä. ostin toisen arkun niitä varten. nyt on kirjeenvaihto yhdessä ja kaikki muu sälä toisessa arkussa. pengoin läpi myös laatikollisen vanhoja koulukirjoja.. nyt ne on revitty irti kansistaan ja matkalla keräyspaperiksi ja sekajätteeksi. kohtaavat samalla arvoisensa lopun. ainakin ne seiskaluokan ruotsinkirjat jotka tuntuvat aiheuttavan omituisia tuntemuksia myös muille vielä kaikkien näiden vuosien jälkeenkin.

aapo on saanut näyttää taas osaamisensa metsäkoirana. eilen syötiin aapon noutamaa hanhea anoppilassa. hyvää oli. poika vain ei osaa uida oikeassa asennossa ja sitä varten ostettiin sille liivit. omituista, että liivien kanssa peräpää toimii ok, mutta ilman liivejä aapo unohtaa potkia takajaloilla. hanhikin oli haettu pystyssä uiden. missä ne liivit silloin olivat? ne olivat unohtuneet rantaan aamulennolla ja joku oli ne sieltä löytänyt ja ottanut mukaansa. toivottavasti liivit pääsevät takaisin kotiin, ettei tarvitse uusia lähteä ostelemaan.

olen onnistunut kehittämään itselleni teellä kofeiiniriippuvuuden. melko mestari.. en tiedä pitäisikö tästä koittaa päästä viikossa eroon, vai alkaa pitämään teetaukoja töissä. ehkä jälkimmäinen on kuitenkin parempi vaihtoehto.. pitää muistaa ostaa sinne vihreää teetä..

vielä 6 ja puoli päivää nautiskelua kesälomasta. tykkään.

nyt passaa poikienkin cruisailla

piti alkaa suojaamaan peräkontti, ennenkuin pojat pääsevät kyytiin, ja päättävät märkänä ravistella siellä.. tilasin kangastukku.comista mustaa worktexiä parilla kympillä ja samasta paikasta muutama muovihakanen kiinnitykseen.

ensin mittaillaan konttia. ja sitten leikellään kangasta.

ja sitten ommellaan. ompelukone meinasi välillä heittää hanskat tiskiin kun vastaan tuli parhaimmillaan 10 kerrosta kangasta. mutta jaksoi se sitkeästi loppuun asti.

sitten sovitellaan ja mallaillaan kiinnikkeiden paikkoja.

kiinnikkeinä muovihakasten lisäksi kuminauhaa.

valmis!

mutta eihän sitä voi nyt pieni koira kovalla muovimatolla matkustaa! äiti lahjoitti vanhan patjan josta oli tarkoitus tehdä pojille pehmuste. aapon mielestä patja olisi ollut ihan hyvä makuualusta ilman mitään säätöäkin.. koita siinä sitten leikata patjasta sopivan kokoista..

mutta valmista tuli. päälle tuli suojus takapenkin suojasta. ja kyllä tuokin näyttää aapolle kelpaavan..

huomenissa pojat ja patja pääsevät neitsytmatkalle, toivotaan että patjan suojus kestää..