lucilla lin: kuolema on ikuista unta

pieni kirjanen joka kertoo marotin suvun nuoria miehiä läpi vuosikymmenten seuraavasta kirouksesta. tarina alkaa ajalta ennen ranskan vallankumousta ja päättyy nykyaikana. kulloisenkin päähenkilön elämään ilmestyy kalpea, kaunis mies, joko maalauksena tai patsaana, ja kun tuo olento saa ajan mittaan enemmän voimaa, sitä enemmän se vaikuttaa hallittavansa elämään. mielenkiintoinen tarina, mistä olisi saanut pidemmänkin kehittämällä taustalla olevaa mytologiaa vähän lisää ja liittämällä kertomukseen enemmän historiaa. oikein mukava välipala.

Mainokset

erkki kauhanen: segrfellin unikuningas

kuningas on kuollut, mutta kenestä tulee uusi kuningas? miren ja gort ovat lapsuudenystäviä ja rakastavaisia. nuoret päätyvät osaksi tarinaa, johon liittyy salassa pidetty sisarkunta ja muinaisen kuningasparin reinkarnaatiot.

kun otin tämän kirjan käteeni, vähän epäilytti. fantasiaesikoinen keski-ikäiseltä mieheltä joka on biologi ja journalisti, ja suurin osa kirjan henkilökaartista on naisia. mutta heti epilogi poisti kaikki epäilykset ja kirjaan jäi saman tien koukkuun.

carlos ruiz zafón: marina

barcelonan eräässä pyhimyksen mukaan nimetyssä sisäoppilaitoksessa koulua käyvä óscar livahtaa eräänä syksyisenä iltapäivänä omille teilleen ja varastaa vahingossa kellon, minkä ansiosta óscar tutustuu kauniiseen, nuoreen marinaan ja hänen isäänsä germániin. nuorten vierailu sarriánin hautausmaalla käynnistää tapahtumaketjun joka herättää henkiin menneisyyden haamuja ja marionettinukkeja..

nopeasti luettu, nopeatempoinen tarina, mystinen salapoliisikertomus. sattumalta tapahtuvat asiat eivät aina tarinoissa toimi, vaikka syynä olisikin vain perinteinen uteliaisuus. ei pärjää tuulen varjolle eikä enkelipelille, mutta mukava välipala.

stefan spjut: staalo

pohjois-ruotsissa katoaa pieni poika. äiti kertoo nähneensä ketun ja jäniksen pihamaalla juuri ennen katoamista. toisaalla susso myréniin ottaa yhteyttä nainen, joka kertoo nähneensä pihallaan pienen vanhan ukon, kääpiökokoisen. susso saa kuvattua ukon riistakameralla ja olettaa tapausten liittyvän toisiinsa.

staalo lähti hitaasti liikkeelle, hitaasti mutta varmasti. lyhyet luvut ja eri näkökulmat auttoivat pitämään jännityksen yllä. tästä kirjasta ei voi kertoa paljoa paljastamatta liikaa. kertomus vilisee staaloja, peikkoja, maahisia ja ihmisiä, joihin edellämainitut ovat päässeet koskettamaan. jos pitää john ajvide lindqvistin romaaneista, pitää myös staalosta.

terry pratchett & stephen baxter: pitkä maa

pitkamaameidän tuntemallamme maalla on lukemattomia rinnakkaistodellisuuksia, joihin pääsee laitteella nimeltä stepperi. joku lataa stepperin valmistusohjeet nettiin, sitä seuraavaa päivää ruvetaan kutsumaan askelpäiväksi. lukemattomat ihmiset valmistavat stepperin ja kokeilevat mitä tapahtuu kun vääntää vivusta. askeltaminen yleistyy, ihmiset pakenevat rinnakkaistodellisuuksiin, muuttavat sinne, perustavat siirtokuntia. maata rinnakkaistodellisuuksineen aletaan kutsua pitkäksi maaksi. joshua on yksi synnynnäisistä askeltajista, ihminen joka ei tarvitse stepperiä liikkuakseen rinnakkaistodellisuudesta toiseen. hänen tehtävänään ja kohtalonaan on tehdä tutkimusmatka pitkän maan syövereihin, seuranaan lobsang, keinoälynä uudelleensyntynyt buddhalaismunkki.

pratchett ja baxter ovat päästäneet mielikuvituksensa valloilleen ja tuloksena ajatuksia herättävä kirja. tämäkin teos aloittaa uuden sarjan, joten pitkään maahan pääsee jatkossa vieläkin syvemmälle.

 

kesän luettuja..

jäänyt jokunen kirja bloggaamatta..

sergei lukjanenko & vladimir vasiljev: päiväpartio

jatkoa yöpartiolle. moderniin moskovaan sijoittuvan fantasiasarjan toinen osa, joka kertoo valon ja pimeyden ikuisesta tasapainon etsimisestä. pimeyden noita alisa uhraa taistelutilanteessa itsestään niin paljon että lähes kuolee. hänet lähetetään keräämään voimia ukrainaan nuorisoleirille. leirillä hän kohtaa valon palvelijan igorin ja tietämättä toistensa taustoista, pari rakastuu. tapahtumat heidän välillä riistäytyvät käsistä ja vaikuttavat paljon laajemmalle kuin olisi voinut odottaa.

loistavaa, modernia fantasiaa. mukaan oli päässyt myös venäjän pieni naapurimaa suomi ja muutama suomalainen. odotan kolmatta osaa kovasti.

jennifer egan: sydäntorni

ray on vankilassa ja alkaa kertoa kirjoitusterapiaryhmässä tarinaa dannysta, joka matkaa serkkunsa ja lapsuudenystävänsä howardin luo itä-eurooppaan, pieneen kaupunkiin, jota ei löydy edes kartalta, auttamaan tätä projektissa missä hän muovaa vanhasta linnasta hotellia. ryhmäläiset ovat vakuuttuneet rayn käyttävän omia kokemuksiaan apuna tarinan juonenkäänteissä.

kertomus dannysta on hämmentävä ja koskettavakin, samoin rayn suhde ryhmän ohjaajaan. sopivasti omituinen tarina kauhuelementeillä varustettuna.

justina robson: aitoa peliä

kirja aloittaa kvanttipainovoima-sarjan. kvanttiräjähdyksen ansiosta rinnakkaistodellisuudet koskettavat toisiaan ja haltiat, demonit, elementaalit, keijut ja ihmiset pystyvät matkaamaan todellisuudesta toiseen ja olemaan kontaktissa keskenään. lila on kyborgi, joka vältti kuoleman ja suostui muokattavaksi taistelukoneeksi. hän saa tehtävän toimia haltiarocktähti zalin henkivartijana tämän saatua uhkauskirjeitä. heidän välilleen syntyy peli, jonka häviäjää odottaa synkeä tulevaisuus. zalin saamat viestit eivät ole häiriintyneen fanin aikaansaannosta vaan liittyvät haltioiden keskinäiseen valtataisteluun ja lila tulee repäistyksi mukaan.

ihanaa scifi-/fantsuhömppää. kirjan haltiat eivät pidäkään tolkien-viittauksista, mutta siitä huolimatta heidän nimistössään näkyy tolkienin vaikutus. tässä kirjassa keskityttiin enemmän haltioihin, toivon että jatko-osissa myös muut kummajaiset pääsevät esille. oikein viihdyttävä, aivoton, pikaluettava opus.

petteri hannila: kaukamoinen

kaukamoinenkaverin suosittelemana tartuin tähän fantasiaesikoiseen (jonka hankitutin oulun kaupunginkirjaston kokoelmiinkin).

vierra ja aure ovat kainujen sukua, serkukset joiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa. aikuistumisriitissä he molemmat kuulevat kohtalonsa, vierran kohdalle kainujen äiti lupaa vaikeuksia ja surua. tarina seuraa vierran elämää ja koettelemuksia.

tästä kirjasta olisi saanut melkoisen eepoksen, vieläpä ehjän sellaisen, jos kirjailija olisi täyttänyt vuosien aukot tarinassa. kertomus saattoi hypätä välillä useamman vuoden eteenpäin minkä vuoksi se jäi vähän ontoksi. ja jälleen rupesi miettimään että miksi mies kirjoittaa naisesta ja onnistuuko hän siinä oikeasti.